5. Yhdessäoloa – kulttuuripäivien sosiaalinen merkitys

Kulttuuripäivillä on ollut suuri sosiaalinen merkitys viittomakieliselle yhteisölle, erityisesti nuorille. Uudet ikäpolvet oppivat ilmaisemaan entistä paremmin itseään ja myös tottuivat esiintymään. Monet myöhemmin aktiivisesti Kuurojen Liitossa toimineet henkilöt ovat osallistuneet kulttuuripäiville ja myös menestyneet kilpailuissa. Yhteisön johtohenkilöt ovat muutenkin toimineet aktiivisesti viittomakielisen kulttuurin parissa.

Valtakunnalliset juhlat ovat olleet tärkeitä tilaisuuksia tavata muita ja olla yhdessä. Soile Hämäläinen toi esille vuoden 1969 kulttuuripäivien avajaispuheessaan, että kuurojen keskinäinen tapaaminen on ollut olennaisinta ohjelmaa. Aikana jolloin viittomakieli oli kouluissa kielletty, olivat niiden juhlatkin vain raskasta puhetta ja huuliolukua. Omissa tilaisuuksissaan kuuroilla oli sen sijaan viittomakielistä ohjelmaa ja mahdollisuus nauttia kulttuurista omalla äidinkielellään ilman tulkkeja. He voivat lisäksi osallistua keskusteluun omasta kulttuuristaan, identiteetistään ja kielestään.

Kulttuuripäivät ovat koonneet tapahtumapaikalle runsaasti kuuroja eri puolilta Suomea. Päivien tärkeää antia on edelleen viittomakielisen väen kohtaaminen ja ajatusten vaihto omalla äidinkielellä. Erityisesti tauoilla kuurot ovat voineet jutustella rennosti tai vaihtaa vakavasti ajatuksiaan, mitä monet pitävät päivien parhaana antina. Vaikka viestintätekniikka on parantanut viittomakielisten yhteydenpitoa, ei mikään korvaa paikan päällä tapahtuvaa kokemista. Tapahtuman aikana myös eri sukupolvet ovat kohdanneet. Perinteisesti kulttuuripäivien ohjelmaan on kuulunut myös juhlallinen illanvietto.