Ihmisiä ja kiinnostuksen kohteita
Malmin aikana Porvoo oli noin 3 000 asukkaan vilkas koulukaupunki. Malm tutustuikin moniin porvoolaisvaikuttajiin. Hän ystävystyi J. L. Runebergin kanssa ja he vaihtoivat ajatuksiaan vuosien ajan kirjoittamalla paperilapuille. Aiheina olivat mm. yleinen maailmanmeno ja kuurojen yhteiskunnallinen asema. Malm kävi keskusteluja kynän ja paperin avulla myös muiden kuulevien kanssa. Joskus hän käytti rihvelitaulua, josta hän ei kuitenkaan pitänyt, koska se likasi kädet ja vaatteet ja näytti vielä rumaltakin.
Malm vietti Porvoossa vilkasta seuraelämää. Osa hänen porvoolaisista tuttavistaan osasi ainakin jonkinlaista viittomakieltä tai yksittäisiä viittomia, joten seuranpito lienee ollut kohtalaisen helppoa. Malm oli lisäksi hyvin kielitaitoinen. Hän osasi viittomakielen lisäksi ruotsia, suomea, saksaa, ranskaa ja englantia. Malm oli Pietarin kuurojenkoulussa keskustellut johtajan kanssa kirjallisesti englanniksi ja johtaja oli aluksi luullut Malmia englantilaiseksi.
Turussa työ uudessa koulussa oli palkitsevaa, mutta muu elämä ei liene ollut kovin onnellista. Seurapiirit eivät ottaneet Malmia vastaan samalla tavalla kuin Porvoossa. Hän yritti lähestyä turkulaisia kirjoittamalla, mutta huonolla menestyksellä. Veli Gustaf Emil toimi tulkkina teatterissa ja muissa tapahtumissa.
Malm oli kiinnostunut mm. nikkaroinnista, uinnista, luonnontieteestä ja tähtitieteestä. Kouluaikainen kiinnostus tähtitiedettä kohtaan pysyi rakkaana harrastuksena koko loppuelämän. Malmin on esimerkiksi nähty selittävän tulevaa auringonpimennystä eräälle oppilaalleen. Kasviopista hän kirjoitti pienen vihkon, jossa hän kuvaili yleisimpiä ja hyödyllisimpiä kasveja. Hän harrasti myös shakkia.
Malmia kiinnostivat fysiikka ja mekaniikka ja hänen kirjojensa joukossa on fysiikkaan liittyviä, runsailla merkinnöillä varustettuja teoksia. Hän yhdisti tietoja nikkarointitaitoihinsa ja rakensi itselleen kelluvat vesisukset, joita hänen kerrotaan käyttäneen sekä Porvoonjoella että Aurajoella. Hän yritti rakentaa itselleen myös ohjattavan ilmapallon, mutta tämä yritys epäonnistui.
Malm oli kiinnostunut valokuvauksesta. Harrastus oli tuolloin harvinainen ja harrastajan piti valmistaa materiaalinsa itse, mikä edellytti kemikaalien tuntemusta. Malmin muistiinpanojen joukossa on kemikaaleja koskevia hintapyyntöjä, reseptejä ja keskustelulappuja, joissa Malm keskustelee valokuvaajien kanssa teknisistä kysymyksistä. Muistiinpanojen perusteella voi arvioida, että hän oli hyvin perehtynyt aiheeseen.
Malm oli yhteiskunnallisesti valveutunut ja edistyksellinen. Hän luki ulkomaalaisia lehtiä ja oli erityisen kiinnostunut ulkomaiden valtiollisista tapahtumista. Hän toimitti myös yhteiskunnallisia aloitteita turkulaiselle professori Efvingille. Ne koskivat mm. naisten ja vähempiosaisten asemaa sekä tyttöjen koulutusta. Yhdessä veljensä kanssa hän perusti Turkuun kansankirjaston.
Malm oli uskonnollinen ja hänen kirjoituksensa rukouksesta ja rukouksen kuulemisesta kuvaa uskonnollista mielenlaatua. Malmia kiinnostivat myös ruotsalaisen filosofin ja mystikon Emmanuel Swedenborgin ajatukset, joita hän tutki tämän kirjasta "Läran".
Malmin monipuolisesta persoonasta kertoo myös se, että hänen jäämistöstään löytyy kirja frenologiasta, joka päätteli ihmisluonteen ominaisuuksia yksilön pään muotojen perusteella. Näennäistieteeksi katsottu frenologia oli Malmin aikana suosiossa.
|
