Yksityisopettajana ja opetuksen uranuurtajana
Palattuaan Suomeen Malm aloitti työn helmikuussa 1846 Koiviston pappilassa kahden kuuron pojan yksityisopettajana. Toinen heistä oli mäntyharjulaisen maanmittarin 12-vuotias poika David Fredrik Hirn ja toinen Koiviston kirkkoherran 18-vuotias Sten Sirén. Poikien vanhemmat olivat kuulleet Malmista ja pyytäneet häntä opettajaksi. Pojat tunsivat toisensa entuudestaan, sillä heitä oli Mäntyharjulla yrittänyt opettaa kuurona esiintynyt huijari.
Hirn kertoi myöhemmin, että Malm oli tehnyt häneen heti syvän vaikutuksen ja oli ymmärtänyt saaneensa itselleen todellisen opettajan. Malmin työ kotiopettajana jatkui kunnes hän perusti yksityisen koulun, missä myös Hirn ja Sirén jatkoivat opintojaan. He olivat ensimmäiset oppilaat, joille Malm opetti Ruotsissa omaksumansa viittomakielen.
Syksyllä 1846 Malm päätti avata Porvoossa yksityisen kuurojenkoulun ja julkaisi ilmoituksen Borgå Tidningissä 16.9.1846. Siinä Malm kertoi, että hänen toiveensa oli tarjota opetusta mahdollisimman monelle, myös vähävaraiselle kuurolle.
Koulu aloitti toimintansa lokakuun alussa Malmin isän talossa, osoitteessa Kankurinkuja 5, oppilaina aluksi vain entiset yksityisoppilaat. Malm uskoi kuitenkin, että Suomessa oli runsaasti opetusta kaipaavia kuuroja. Siksi hän pyysi, että Porvoon tuomiokapituli selvittäisi kuurojen määrän. Laskennan tulokseksi saatiin vuonna 1848, että kuuroja oli maassamme 1 466, joista 602 alle 20-vuotiasta.
Koulun perustamiselle oli siis tarve, mutta Malmin oli vaikeaa saada hankkeelleen riittävää rahoitusta. Hän sai kirjeitse kannustusta entisen koulunsa rehtorilta Ossian Edmund Borgilta, jonka mielestä valtion tuli vastata kuurojen opetuksesta. Malmin tekemät anomukset eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta. Vasta vuonna 1856 keisari myönsi Malmille koulutyötä varten henkilökohtaisen vuotuisen avustuksen.
Malm kirjoitti lehtiin edistääkseen kouluhankettaan. Porvoolaiset ryhtyivätkin tukemaan häntä. Vuonna 1857 perustettiin kaupungin vaikuttajista koostuva koulun johtokunta, jonka työn tuloksena talous parani. Koululle vuokrattiin isommat tilat, opettajille voitiin maksaa palkkaa ja oppilasmäärä kasvoi. Lukuvuonna 1858-1859 oppilaita oli jo 20.
Pyrkimykset valtion kuurojenkoulun saamiseksi etenivät kuitenkin hitaasti, ja Malm itsekin alkoi epäillä haaveensa toteutumista. Johtokunta teki vuonna 1858 senaatille anomuksen valtion varoilla toimivasta kuurojenkoulusta. Samana vuonna senaatti julkaisi asetuksen, jonka mukaan oppilaitos tuli perustaa Turkuun. Koulun tehtävänä oli antaa kuuroille yleisen kansansivistyksen mukaista opetusta.
Malm hyväksyttiin ilman hakemusta koulun opettajaksi, mutta johtajaksi haluttiin henkilö, jolla oli täydellinen kuulo ja puhetaito sekä mielellään pappiskoulutus. Tämä syrjäytti käytännössä Malmin johtajan tehtävistä, mitä hänen oli vaikea hyväksyä. Johtajan virkaa hakivat sekä Malmin veli Gustaf Emil että Porvoon yläalkeiskoulun opettaja Carl Henrik Alopaeus. Veljellä ei ollut toivottua pappiskoulutusta eikä Alopaeuksella viittomakielen taitoa. Viimein tehtävään valittiin Alopaeus. Malm muutti Turkuun kesällä 1859 ja koulu aloitti toimintansa tammikuussa 1860.
|
