3. Nuorista eläkeläisiin

Ensimmäiset kulttuuripäivät onnistuivat hyvin. Tapahtuma vakiinnutti asemansa kuurojen keskuudessa ja vastedes se järjestettiin joka toinen vuosi eri paikkakunnilla kuurojenyhdistyksien vuorotellen isännöiminä.

Vuonna 1958 Turun kulttuuripäivillä ohjelmistoa laajennettiin kolmella uudella kilpailulajilla, vesivärimaalauksella, valokuvauksella ja näytelmällä. Väkeä Turussa oli runsaasti ja kilpailijoiden määrä jopa kaksinkertaistui 84:ään. Määrä pysyi samana 1960-lopulle saakka, jolloin ylitettiin sata ensimmäistä kertaa.

Näillä toisilla kulttuuripäivillä kulttuuripäiväkomitea lahjoitti Soihtupokaali-kiertopalkinnon, johon ensimmäisen kiinnityksen sai järjestäjätaho Turun kuurojenyhdistys. Myöhemmin yhdistysten välisistä kilpailuista luovuttiin.

Kahdeksat ensimmäiset kulttuuripäivät olivat nuorten tapahtumia. Osallistujien ikä alkoi kuitenkin nousta innostuksen laantumatta. Vuonna 1973 poistettiin kilpailijoiden ikärajat ja useat lajit jaettiin avoimiin ja nuorten sarjoihin. Samalla tapahtuman nimeä muutettiin Nuorten kulttuuripäivistä Kuurojen valtakunnallisiksi kulttuuripäiviksi.

Kulttuuripäiville osallistujat ovat jo pitkään olleet eri-ikäisiä lapsista eläkeläisiin. Vuonna 1980 Tampereen ja Jyväskylän eläkeläisten tapaamisessa syntyi idea eläkeläisten omasta kulttuuritapahtumasta, joka sitten järjestettiinkin jo seuraavana vuonna. Nykyisin tämä vuodesta 2006 nimeä Seniorien kulttuuritapahtuma kantanut kokoontuminen järjestetään joka toinen vuosi kuurojen valtakunnallisten kulttuuripäivien kanssa vuorovuosina.

Vuosien mittaan kulttuuripäivien suosio vain kasvoi. Vuoden 1982 kulttuuripäivillä Kouvolassa kokivat järjestäjät yllätyksen, kun kilpailulajeihin ilmoittautui yhteensä 420 kilpailijaa. Puitteet osoittautuivat liian pieniksi ja myös kaksipäiväinen tapahtuma liian lyhyeksi ohjelman läpiviemiseen. Kilpailijamäärä oli huipussaan vuonna 1986 Oulussa, jolloin lavalla nähtiin kaikkiaan 514 esiintyjää. Vuoden 2016 kulttuuripäivillä Mikkelissä oli noin 800 osanottajaa.

Kulttuuripäivillä on myös korostettu kuurojen lasten kulttuuriperinnettä. Aikuisilla on vastuu viittomakielisen lastenkulttuurin ja -perinnön vaalimisesta niin, että lapsille syntyy vahva identiteetti evästykseksi tasapainoisen ja onnellisen aikuisuuden saavuttamiseksi. Kun yhteistyö Kuurojen Liiton kulttuuriosaston ja kuulovammaisten koulujen opettajien kanssa alkoi, pääsivät myös lapset osallistumaan kilpailuihin. Merkittävä muutos tehtiin vuonna 2008, jolloin myös kuulevat viittomakieliset saivat oikeuden osallistua kaikkiin kilpailusarjoihin. Näin voitiin turvata äidinkieleltään tai ensikieleltään viittomakielisten tasa-arvo.