3. Kilpailut
Säännöllinen kilpailutoiminta aloitettiin HERO:ssa vuonna 1906, jolloin järjestettiin ensimmäiset kesäurheilukilpailut. Kesälajina oli 6-ottelu, jossa kisattiin 100 metrin juoksussa, kuulantyönnössä, kolmiloikassa, pituushypyssä sekä kiekon- ja keihäänheitossa. Talvisin hiihdettiin kilpaa tasamaahiihtona meren jäällä, kuten oli tehty jo ennen seuran perustamista. Myöhemmin järjestettiin myös kuurojen urheiluseurojen välisiä kilpailuja.
Kilpailut pitivät yllä urheiluharrastusta ja innostivat säännölliseen harjoitteluun. Harrastuksen kannustimiksi hankittiin kiertopalkintoja. Näistä mainittakoon kaivertaja Fridolf Schoultzin kaksi komeaa taulua ja Sävele Angervon maalaama kiertotaulu viestihiihtoa varten.
Vuodesta 1907 lähtien HERO osallistui yhteispohjoismaiseen kilpailutoimintaan. Vuonna 1909 seuralla oli kunnia järjestää Helsingissä ensimmäistä kertaa pohjoismaiset kisat. Jo näissä kisoissa suomalaiset urheilijat menestyivät erittäin hyvin. Kun Pohjoismainen Kuurojen Urheiluliitto perustettiin vuonna 1912, HERO liittyi heti sen jäseneksi. Kisoilla oli ollut tärkeä merkitys kuurojen urheilukulttuurin kasvulle ja järjestäytymiselle.
Ensimmäisen maailmansodan aikana voitiin järjestää vain kotimaisia kilpailuja. Vuonna 1921 osallistuivat HERO:n jäsenet taas pohjoismaiseen kisaan Helsingissä tuoden seuralle mainetta. Kisat järjesti vastaperustettu Suomen Kuurojen Urheiluliitto. Kaksipäiväiset kisat pidettiin Eläintarhan urheilukentällä. Kisoja on järjestetty sen jälkeen muutaman vuoden välein eri Pohjoismaissa.
Laajempi kansainvälinen urheilutoiminta alkoi vuonna 1924 Pariisissa. Tuolloin Ranskan Kuurojen Urheiluliitto järjesti varsinaisten olympiakisojen jälkeen kuuroille tarkoitetut maailmankisat. Olympia-aate innosti myös kuuroja. Se saattoi rikastuttaa kuurojen urheiluelämää ja luoda yhteenkuuluvuutta eri maiden kuurojen välille.
Jo 1930-luvulla huomattiin, että kansainväliset kilpailut herättivät enemmän mielenkiintoa kuin pohjoismaiset. Vuonna 1926 oli perustettu Kuurojen kansainvälinen urheilukomitea CISS, jonka jäseniksi Pohjoismaat olivat liittyneet vuonna 1929. Se järjesti kuurojen kesämaailmankisoja joka neljäs vuosi. Talvimaailmankisoja alettiin pitää vuonna 1949. Vuodesta 1955 kesä- ja talvikisat ovat vuorotelleet. Oman lippunsa CISS sai vuonna 1939 ja vuonna 2006 otettiin käyttöön järjestön uusi nimi The International Committee of Sports for the Deaf, ICSD. Vuonna 1983 perustettiin Euroopan kuurojen urheilujärjestö EDSO ja vuodesta 1987 on kilpailtu Euroopan mestaruuksista.
HERO:n urheilijat ovat olleet mukana mitalijahdissa tuloksia saavuttaen.
IX Kesämaailmankisat, Helsinki 1961
Vuoden 1961 IX maailmankisojen järjestämisoikeus myönnettiin Suomen Kuurojen Urheiluliitolle ja kisojen pitopaikaksi tuli Helsinki. Opetusministeriö tuki kisoja taloudellisesti ja Helsingin kaupunki puolestaan tarjosi kilpailupaikat. Otaniemen ylioppilaskylä huolehti urheilijoiden majoittamisesta ja SVUL antoi toimitsija-apua.
Suomen Kuurojen Urheiluliitolle maailmankisojen järjestäminen oli iso haaste. Järjestelytoimikunnassa olivat Urho Lehtimäki, Runo Savisaari, Oiva Virtanen, Timo Suviranta, Jussi Luomajoki, Osmo Entelä, Carl-Eric Martola, Kauko Mäkelä ja Jarmo Narmala. Kisojen virallisena suojelijana toimi presidentti Urho Kekkonen. Taiteilija Osmo Entelä suunnitteli maailmankisojen kisatunnuksen ja palkintomitalin.
Kisojen avajaiset pidettiin Olympiastadionilla 6.8.1961. Avajaisjuhlan ohjelmassa oli muun muassa eri maiden urheilijoiden esiinmarssi, tervetuliaispuhe, CISS:n lipun nosto ja kisojen virallinen avaus sekä kisavala. Naisvoimistelijat päästivät ilmaan 700 värikästä ilmapalloa, jotka symbolisoivat kisoihin osallistuvia urheilijoita. Juhlan päätti Helsingin ja Turun kuurojen naisvoimistelijoiden vannevoimisteluesitys, johon osallistui 12 helsinkiläistä ja 12 turkulaista voimistelijaa. Ohjelman oli sommitellut naisten voimistelun taustahahmo Terttu Laukkanen (myöh. Martola). Turkulaisia oli harjoittanut Sirpa Kostiainen.
Kisoihin osallistui Suomesta 47 urheilijaa, ja he pääsivät mitalisijoille yleisurheilussa, voimistelussa, painissa, koripallossa ja ammunnassa. Yhteensä suomalaiset voittivat kaksi kultamitalia, kahdeksan hopeamitalia ja kolme pronssimitalia. Naisten vapaaliikevoimistelun joukkuekilpailussa HERO:n naiset voittivat kultaa. Hopeaa voittaneessa koripallojoukkueessa oli mukana HERO:n pelaajia. Pronssia voittaneessa ammuntajoukkueessa kilpaili helsinkiläinen Sulo Ikola.
|
