suomeksi | på svenska | in English

 
» yhteistyössä
OTSIKKO

Kattavia sikiöseulontoja odottaville äideille on Suomessa tehty vuodesta 2007. Tarkoituksena on löytää syntymättömän lapsen poikkeavuudet. Tämän seurauksena yhä useampi raskaus päätyy lapsen vammaisuuden pelossa keskeytykseen. Samalla kun estetään vammaisten tai vammaisiksi arveltujen lasten syntyminen, asetetaan kyseenalaiseksi myös aikuisten vammaisten kyky vanhemmuuteen. Heillä ei ole edes adoptoinnin mahdollisuutta.

Kuurojen väliset avioliitot kiellettiin Suomessa vuonna 1929, ja kielto kumottiin vasta neljäkymmentä vuotta myöhemmin. Kontrollointia vietiin vuonna 1935 vielä pidemmälle säätämällä avioliittolakia täydentävä sterilointilaki, joka riisti steriloidulta pysyvästi mahdollisuuden saada milloinkaan lapsia. Pakkosteriloinnit kohdistuivat mielenterveyspotilaisiin ja kehitysvammaisiin. Lainsäädännöstä luovuttiin Suomessa vasta 1970-luvulla.

AVIOLIITTOLAINSÄÄDÄNTÖ

Ote avioliittolaista vuodelta 1929:

 11§ Avioliittoon älköön menkö se, joka on mielisairas tai tylsämielinen.

12§ Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa.

Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäistä.

(AIKAJANA, vuoden 1929 avioliittolaki)

Synnynnäisesti kuurojen välinen avioliittokielto kumottiin vuonna 1969 ja  vuodesta 1987 lähtien kaikilla vammaisilla on ollut oikeus vapaasti ja ilman rajoituksia solmia avioliitto ja perustaa perhe. Rajoitteena ovat yleiset avioliiton esteet, jotka koskevat kaikkia suomalaisia.

STERILOINTILAINSÄÄDÄNTÖ

Ote steriloimislaista vuodelta 1935:

”Suvun jatkamiseen kyvyttömäksi voidaan määrätä tylsämielinen (idiootti), vähämielinen (imbesilli), jos on syytä varoa, että sellainen vajaakelpoisuus periytyisi hänen jälkeläisillensä, tai jos on todennäköistä, että hänen lapsensa jäisivät tällaisen vajaakelpoisuuden takia huoltoa vaille.” (Sterilisoimislaki 13.06.1935 No 227/1935, 1 §).

(AIKAJANA, 1935 steriloimislaki)

Vuonna 1950 säädetyn lain mukaan naisen oli halutessaan mahdollista keskeyttää raskaus, mikäli hänen itsensä tai lapsen isän vaikea perinnöllinen mieli- tai ruumiillinen sairaus periytyisi myös lapselle.

Ote steriloimislaista vuodelta 1970:

1§ Steriloimiseen voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen asianomaisen henkilön pyynnöstä ryhtyä mm. seuraavista syistä:

1) kun on syytä otaksua, että hänen jälkeläisensä olisivat vajaamielisiä tai että heillä olisi tai heille kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika;

2) kun hänen sairautensa, häiriintynyt sieluntoimintansa tai muu niihin verrattava syy vakavasti rajoittaa hänen kykyään hoitaa lapsia.

Vuonna 2008 annetussa laissa lääkärinlausunnosta tuli käydä ilmi, että asianomainen henkilö oli saanut lääkäriltä selvityksen steriloimisen merkityksestä ja vaikutuksista sekä muista mahdollisuuksista estää raskaus.